www.fjdc.org

No niin. Tällainen tuli sitten hommattua rymyämisvälineeksi

Kapistus on kokonaan avomallinen, joten kun nepparit vaan aukasee niin katto on veks. Autossa on myös turvakaaret ja kuljettajalle 6-piste vyöt
Pientä maltillista korotusta on haettu jousilla ja otteestakin löytyvät renkaat on 35x12.5-15. Panssareita löytyy pohjan alta ja helmatkin on taidettu jo korvata palkeilla ja kylkiputkilla.

Varsin tilavan konehuoneen alla lymyää Dana44 ja takapäätä täryyttää Chryslerin ysivarttinen. Välityksistä ei vielä ole tuon taivaallista hajua, enkä ihan vielä ole keksinyt mistä kapistuksesta toi etupään D44 on kotoisin. Näissähän on ihan vakionakin edessä D44, mutta eri pulttijako etu- ja taka-akseleilla taitaa kieliä vaihdetusta akselista. Saattaisi olla vaikka Jeepistä kotoisin... Pitää yrittää rapsuttaa BOM-numero esiin akseliputkesta ja selvitellä asiaa.

Nelilovinen manuaalivaihdelaatikko on joko NP-435 tai NP-445, mutta aikalailla kuorma-automainen ykkösvaihde viittaisi ensimmäiseen vaihtoehtoon. Jakolodju on NP-203 jatkuvalla nelivedolla. Vaihtoehdot tikussa ovat nopea ja hidas neliveto, samat keskitasauspyörästön lukolla, ja luonnollisesti neutraali.

Koko malmikasaa liikuttelee 360cid pikkulohko v8. Tottahan se on, ettei sitä v8:n ääntä kyllä voita mikään Pakoputki päättyy taka-akselin päälle, ettei tartu ihan jokaiseen kantoon

Nyt on ihan perushuoltoja tulossa ja niitä ennen tarvii vaihtaa ristinivelet eteen. Toiselta puolelta katosi ajossa mystisesti yksi ristinivelen kuppi...

Tässä vielä muutama kuva:

Hieno laite luonnossa (ei metsässä, tai siis varmaan sielläkin, mutta tarkoitin firman pihaa )!!

Ja saitkin siihen jo ilmaisvaraosia , toivottavasti sitä et ikinä kumminkaan tartte....

Onhan siinä näköä ja kokoa... Toisaalta itse tykkään suzukeista sen takia kun ovat niin pieniä ja ketteriä menemään. Ei tarvitse kummoista rakoa kun siitä jo pääsee ajamaan. Tollai "mörkö" olis kadulle kiva kyllä..

Jees.
Kyllä tuollaisella saa kummasti paremmin tilaa liikenteessä kuin jollakin Coltilla... Mulla oli muutaman vuoden ajossa RUMA ja korotettu Chevyn K10, eikä kukaan koskaan tarjonnut kylkeä eteen liikenneympyrässä.

Nyt on huomannut Grandinkin kanssa ettei kaikilla itsesuojeluvaistoa ole. Coltiaisen kanssa sai ihan oikeasti varoa muita tielläliikkujia

Oijoi kun se on hieno! <3 Meidänkin perheessä on V8-tauti kovasti nostellut päätään viimeisen parin viikon aikana vaikkei moiseen olisi edes minkäänlaisia rahkeita. (Rahojen puolesta haulikkoprojekti menee autoiluprojektien päälle... Eikä meistä kumpikaan ole mikään mekaanikko joten moisen vekottimen huoltaminen olisi yksi suuri kysymysmerkki.). Katselin vähän kuvia ja videoita Ford Broncoista (se suurempi versio) ja Chevyn K5 Blazereista niin jo rupesi Miiakin innostumaan ajatuksesta. Joo, varmasti pieni auto olisi ketterämpi metsässä, mutta on noissa vaan jotain ah niin hienoa...

Milloin ja missä tuota mahtaisi päästä kuolaamaan ihan livenä?

Toni S. kirjoitti:Milloin ja missä tuota mahtaisi päästä kuolaamaan ihan livenä?

Katsotaan nyt koska saan sen taas ajokuntoon. Tänään ei ainakaan sada, joten henkisesti voisin valmistautua ristinivelremonttiin Varmasti yritän jonnekkin kerhon kinkereihin tulla tuolla ja Kulmaan toki heti kun vaan ennätän...

Doddih. Taas hommat etenee jotenkin.

Elikkäs tuo pahaan happeen ajautunut ristinivel tuli vaihdettua jo viimevuoden puolella, mutta sen jälkeen kapistus on nyt ollut talvilevolla. Tai ainakin pääosin. Välillä on pitänyt käydä aina konetta käyttämässä Vetarista tuli todettua tuon nivelen vaihdon yhteydessä vanhoja vaurioita ja kunhan kelit paranee niin puretaan wanhat pois ja laitetaan jotain kestävämpää cromoly-tikkua tilalle. Toistaiseksi varmistetaan nivelten kuppien paikallaanpysyvyys pienellä sähköliimauksella.

Niin, sitten vähän stooria taas tämän hetken kuvioista. 18.3. tuli taas käytyä yrittämässä Dodgea käyntiin, mutta wanha akku oli senverran heikossa kunnossa että eihän se enää jaksanut kun relettä suristella Vaan nou hätä. Jeepistä tuoreempi akku tilalle ja johan "hyrähti" iloisesti käymään. Hetken konetta lämmiteltyäni ajattelin sitten kokeilla jakiksen eri asentoja ja että pelaako vielä syksyllä herkistellyt ja öljytyt vivustot. Hyvinhän se jakiksen kepakko nuljahteli asennosta toiseen ja päätin sitten samaan hengenvetoon kokeilla että liikkuisikohan tuomiopäivän kone jäisen hangen läpi eteenpäin ja mahdollisesti tienpenkalla olevan tukevan jäsen lumikasan läpi. Liikkui se muutaman metrin eteenpäin, muttei mennyt kasan läpi ja jäi sitten vielä siihen hankeenkin kiinni

Reilusti runtua vaan ja edestakaisin heijaillen alkoi jo tuntumaan että kyllä se siitä kohta takaisin parkkiruutuunsa saadaan. No hetihän se fiilis lässähti kun tultiin ilmottamaan että "Älä nyt enää ihan kauheesti polje sitä kaasua kun ei ole enää edes kumi vanteella..."





Hanskat naulaan ja auto jäi niille sijoilleen yöksi. Seuraavana päivänä sitten motivoituneena tatti otsassa pistolapiolla jäistä hankea lohkomaan ja lumilapiolla siirtämään pari kuutiota jäistä moskaa edelleen pois pihasta. Loppujen lopuksi ei se ollut paha rasti kaivaa lumia pois auton ympäriltä, mutta tuota lunta on viimeaikoina tullut lapioitua jo muutenkin ihan vi***ukseen asti

No, maastotunkilla helmaputkesta/-palkista keula ylös ja kumi palautuikin jo aika pitkälti alkuperäiseen pyöreään muotoonsa. Vähän pukkeja rungon alle ettei tavitse tunkin varassa koko rohjoa riiputtaa ja fillari irti ja rip-rap Jeepin luokse punnertamaan kumia paikoilleen ja ilmaa renkaaseen.



Onneksi oli meidän nuorempi mekaanikko (Oscar 4v.) auttamassa. Antaa samalla kuvaan vähän mittakaavaa



Ettei menisi liian helpoksi niin eihän Jeepissä ollut akkua tässä vaiheessa ollenkaan, joten kokeilin hyytynyttä Dodgen akkua josko siinä olisi tuon kiukkuisen nelosen käynnistämiseen edes riittänyt potku. No ei tietenkään. Takaisin Dodgelle ruuvaamaan akkua irti ja sillä sitten Jeeppi käymään että saadaan kompura pähisemään. Onneksi nuo nykyiset 35X12.5-15 kumit on 8" leveällä vanteella ja tämäkin "eksynyt lammas" asettui paikoilleen ihan kompuran avulla eikä tarvinnut starttipilotilla poksauttaa sitä valssille. Riitti kun vähän autteli rengasraudalla reunasta



Tämä operaatio päättyi siis onnellisesti ja kun olin akun TAAS kerran vaihtanut Jeepistä Dodgeen niin sekin siirtyi aikalailla helposti takaisin lähtöruutuun. Nuokin kumit tuli todettua kyllä sellaiseksi ajan hapattamaksi purukumiksi, ettei niitä metsään kehtaa mennä rikkomaan. Varmaan jo kulmakorven nuotiopaikalle ajo riittäisi noiden latistamiseen...

Nooo, heti huomenna tai lauantaina viimeistään olisi tarkoitus poiketa Ryttylän suunnalle hakemaan ns. "Jormalaiset" 15" beadlock-kehät ja alkaa hitsuuttelemaan niitä tällä hetkellä toimettomina oleviin 15x10 valsseihin. Noille voisi sitten myöhemmin keväällä hommata jotkin ihan oikeat maastorenkaat

Laitetaan sitten tuosta kehien sähköliimauksesta lisää juttua tänne kunhan saan jotain aikaiseksi. Toivottavasti ehdin vauhtiin jo nyt viikonloppuna

Talviliikunta on aina paikallaan

Se on mukava saada dötsi tonne urille ja kahtelemaan miten se etenee.
Kunhan mäkin saan ton comanchen tosta liikkeelle, ni täytyy sopii Jatilaan koeajo sessiot, vai mitä.

JERKKU kirjoitti:Talviliikunta on aina paikallaan

Totta. Aurinkokin paistaa näin keväällä jo ihan passelisti

JERKKU kirjoitti:Se on mukava saada dötsi tonne urille ja kahtelemaan miten se etenee.
Kunhan mäkin saan ton comanchen tosta liikkeelle, ni täytyy sopii Jatilaan koeajo sessiot, vai mitä.

Ehdottomasti! Tekemistähän on enemmän kun ehtii edes ajattelemaan, mutta pakko se on jostain taas askartelu aloittaa. Kesä on loppujen lopuksi aika lyhyt aika, eli mitä nopeammin on pelit ajokunnossa niin aina parempi

Lukko vanetta vaan tekemään niin pysyy renkaat vanteilla.

Ite hain juuri rempatun automaatin Jegoneeriin ja ostin samalla reisulla Bokkerit lukkovanteilla.

Jahka saan ne autoon kiinni niin Jatilaan lähdetään Safaroimaan.

t.Ismo Ämmä

Edistystä! Whee!

Kolme vannetta neljästä on saatu viikonlopun aikana jo hitsattua ja hioinkin yhden jo melkein valmiiksi ihan koemielessä. Vielä pitäisi jostain lohkaista aikaa hitsata viimenenkin ja hioa koko setti. Maalaus saa toistaiseksi odottaa vähän kuivempia kelejä. Jos vaikka pohjamaalin pistäisi nyt pintaan ettei ihan umpiruosteeseen puske

Sitten kuvia kansalle kun kansa niistä aina tykkää.

Ensialkuun pari kuvaa mun varsin hyvin ilmastoidusta autotallista

Yleisnäkymä "Mopar-korjaamolta". Kesällä ei onneksi ole kinoksia ympärillä ja tilaa on vähän paremmin:


Siperia opettaa. Hieman on tallissa toivomisen varaa:


Vanteen kehä hiottuna beadlock-kehän hitsausta varten:


Ensimmäinen kehä hitsattuna:


Saumaa. Ihan ok taitaa olla. Eikös ensimmäinen mene aina harjoitteluun?


Ja tietenkin sunnuntaina satoi, joten piti koukata Bilteman kautta ja rakentaa tällainen näppärä rallikisoista tuttu varikkohuoltopiste


Mulla on jotenkin sellainen fiilis, että toi Bilteman "Party Tent" voi tulla jatkossakin tarpeeseen. Ei välttämättä huono hankinta, ottaen huomioon että AINA tulee askarreltua pihalla. Ei voi emäntäkään väittää etten muka ulkoilisi tarpeeksi

Heippa vaan taas.

Yksi vanne on vieläkin hitsaamatta, mutta eipä ole vielä uusia kumejakaan noille vanteille, eli nou hätä. Äkkiähän tuon sitten hitsaa valmiiksi joku viikonloppu hetken mielijohteesta. Viikonloppuna kävin taas autoa lämmittelemässä ja fiilistelemässä kasin äänellä Kyllä se vaan saa aina kylmät väreet iholle...

No, kun en nyt mitään isompaa projektia voinut perhevierailun yhteydessä alkaa turailemaan, niin purin kuitenkin kaasarin irti imusarjalta ja ajattelin tehdä sille keväthuollon ja perinpohjaisen puhdistuksen. Aikalailla oli ehtinyt keräämään körttöä jo ympäriinsä

Kaasarihan on siis mallia Carter AFB Competition Series ja speksi sanoo että 625cfm.


Vähän näyttäisi olevan tummassa kuosissa osat...


Ainakin imusarja ja kaasarin alapuoli olivat puhtoiset


Purin sitten kaasarin yläosan ensin irti ja räjäytin sen täysin atomeiksi puhdistusta varten. Pari tuntia tuli eilen sitten jynssättyä sitä saippuavedellä ja vanhalla hammasharjalla. No nyt yläkerta näyttää jo siistimmältä, mutta koko alapuolikas on vielä purkamatta ja putsaamatta...


Ja tässä vielä kaasarin alakerta ilman yläpuolta. Tytä riittää vielä...


Ajattelin nyt vielä tämän kunnostaa ja mietitään sitten ruiskua/off-road kaasaria myöhemmin. Kuulemma tällä kaasarilla menee hermot mettäkäytössä mutta minkäs teet... Pitää toistaiseksi pärjätä tällä. Holleyn Truck Avenger on kyllä harkinnassa

Jos tänään ehtisi hakea uuden tiivistesarjan. Mulla on myös jousikuormitteiset Edelbrockin off-road neulat jotka vaihdan tohon samalla kun laitan sen takaisin kasaan. Ei pitäisi enää ainakaan töyssyissä bensan tulvia... Myös polttoainaletkut tuntuivat olevan aika haperossa kunnossa, joten ne ja bensafiltteri pitäisi kai samalla vaivalla uusia.

Kovasti respectiä kyllä tuosta että jaksaa lumihankienkin keskellä harrastaa. Taitaisi minulta loppua moisessa huumorintaju...

Kaasarin puhdistus jatkuu ja tarkoitus olisi iskeä se kasaan viikonloppuna ja käydä ruuvaamassa takaisin paikoilleen Dodgeen.

Tällaisen Edelbrock:in Carburetor Rebuilding Kit:in kävin hakemassa ja näyttäisi kaikenkaikkiaan varsin kattavalta setiltä. Kaikki olennainen vaihdetaan uuteen.

Kaasari kasattu uusilla tiivisteillä ja käikäleillä ja se jopa TOIMII!! Kone hörähti käymään ilman kaasun polkemista jo siinä vaiheessa kun pienissä pätkissä starttailin varovasti ja seurasin kuinka bensafiltteri täyttyy
Samaan rypistykseen kun ruuvailin tota kaasaria takaisin kiinni, vaihdoin myös akun. Nyt pellin alla on Optiman suurin YellowTop. Tuntuisi olevan hyvä peli. Painoakin oli vaivaiset 26.5kg mutta originaalille paikalle sekin sopi. Tilaa on vähän erilailla kun XJ:n pellin alla

Tuossa viime perjantaina sain taas tehokkuuspuuskan ja karkasin töistä vähän aikaisemmin ja suuntasin selvittelemään mikä hengettömässä bensamittarissa mättää.

Aloin siis kiskomaan mittariclusteria irti. Ekana paljastui radion takaa tällainen kasa ylimääräisiä johtoja. Itseasiassa koko radio on turha...



Hanskalokeron takaa näkyi hyvin 70-luvun eristematskut. Mikään ei voita villaa eristeenä. Yhtään hiirenpesää en kuitenkaan löytänyt



Pari lasiputkisulaketta on näemmä ottanut vähän ylimääräistä lämpöä. Uusiksi menee siis sulaketaulukin



Mittaritaulu nyhdetty nevadaan. Vikakin löytyi. Mittariston takana olevasta moninapaliittimestä oli muutama pinni katkennut liittimen sisään ja loputkin heiluvat. Pitää vaihtaa uusi MIL-spec. liitin tilalle.



Kojelaudan lohduton yleisilme...



Tällaisen kasan tauhkaa kiskoin irti perjantain ratoksi. Mittarit menee vielä takaisin, mutta johtohelvetti ja radio hylätään.



Tässä vaiheessa piti jo mennä välillä kotiinkin näyttäytymään. Vein mittaritaulun mukanani ja se olisi tarkoitus korjailla kotosalla.