Ensimmäinen vuosi Jeepistinä (ZJ) ja yhteenvetoa.
Lähetetty: 29.08.2015. 3:24
Ainahan minä olen pitänyt näistä isoista maastureita, tosin kaukaa ja haaveillen...
Vuosikymmen jos toinenkin vierähti, ennenkuin moisen laitoksen ostoa uskalsin edes varovaisesti harkita. Mielessä kun takoi tutun harrastuskaverin varoitus Jeepin kirjainten kryptisestä tarkoitusperästä, jotka enteilevät pahaa-aavistamattoman uhrin lompakon tyhjyyttä.
Meille Germaaniasta tai jostain pakotetun ajanlaskun mukaan vuonna 2014 tuli sitten ensimmäinen Jeeppi ostettua, seuraaviin omasta mielestä hyväksyttäviin tarpeisiin vedoten:
- Gti golf jää jumiin metsäautotiellä
- korkeemmalta näkee paremmin
- turvallisempi vs. micra kokoluokan sähkiäinen
- noh... onhan tuossa sitä jotain.
Auto on siis Jeep Grand Cherokee 4L laredo -93, lievillä korotuksilla, yms.
Palaute paremmalta puoliskolta vuoden jälkeen:
- ei jää jumiin
- pyörähtää herkästi ja pelottaa karmiasti kun on iso pyörähtää, missä luistonesto?
- näkee pirun hyvin
- micrat, yms on tosiaankin perseestä
- seuraavakin auto on jeep.
Tämä emännän palaute on henkilöltä joka on noin 150cm tumppi, ajanut vain automaatti mersulla ja automaatti gti golfilla. Tässä Jeepissä on kuulemma jotain selittämätöntä kivaa ja rauhallisuutta... Unohtamatta sitä, että säädöt jakkarasta löytyy myös tumpille.
Korjaukset kyrsii tottakai, mutta virta-avaimesta kääntäessä fiilis on kiva.. vaikka kutosella ajetaan.
Kokonaisuutena fiilis meillä molemmilla on positiivinen Jeepistä, vaikka parsia sitä tarttee välillä...
En muista milloin viimeksi olisin jäänyt vuoden aikana kahdesti hinuria odottamaan! Arvauksella vajaa 30v sitten, kerran...
Onko vanhan Jeepin ostajalla edessä unohtumaton seikkailu vai vähintään parin vuoden maksuhelvetti korjaamolle tai paali, ei voi kukaan selväjärkinen etukäteen kertoa. Nää on yksilöitä ja omalta kantiltaan seikkailua tuovia.
ÄÄrettömän mukavia autoja ajella, varaosiltaan hinnat ok ja nipussa pysyy kohtuu halvalla jos oma monttu löytyy... meiltä ei.
Jeep vaatii TE-henkeä ja olenkin huomannut tämän merkin ympärillä olevilla ihmisillä sellaista löytyvän. Foorumilta löytyy neuvoa ja jos ei pysty tai kykene, joku tietää jonkun, josta apua saa! Tästä pidän / pidämme.
Jeep on harrastus, sosiaalinen ympäristö...: Auto, mikä kerää sääliviä tai kateellisia katseita, riippuen siitä missä seisoo.. edes hetken?
Minulle on tullut sellainen kuva tästä Jeeppi-porusta, että se edustaa samaa koulukuntaa kuten vannoutunut MB porukka, josta tietoa olen aiemmin ammentanut silloisen kulkineen tarpeeseen hyvin paljon.
Tällä kaikella yllä olevalla tahdon sanoa lyhyesti tämän: KIITOS kaikesta informaatiosta, jota täältä olen löytänyt ja mitä tulen tulevaisuudessakin varmasti kaivamaan, sekä kyselemään!
Samalla merkillä jatketaan...
Minun ja vaimon puolesta ( J&J)
Vuosikymmen jos toinenkin vierähti, ennenkuin moisen laitoksen ostoa uskalsin edes varovaisesti harkita. Mielessä kun takoi tutun harrastuskaverin varoitus Jeepin kirjainten kryptisestä tarkoitusperästä, jotka enteilevät pahaa-aavistamattoman uhrin lompakon tyhjyyttä.
Meille Germaaniasta tai jostain pakotetun ajanlaskun mukaan vuonna 2014 tuli sitten ensimmäinen Jeeppi ostettua, seuraaviin omasta mielestä hyväksyttäviin tarpeisiin vedoten:
- Gti golf jää jumiin metsäautotiellä
- korkeemmalta näkee paremmin
- turvallisempi vs. micra kokoluokan sähkiäinen
- noh... onhan tuossa sitä jotain.
Auto on siis Jeep Grand Cherokee 4L laredo -93, lievillä korotuksilla, yms.
Palaute paremmalta puoliskolta vuoden jälkeen:
- ei jää jumiin
- pyörähtää herkästi ja pelottaa karmiasti kun on iso pyörähtää, missä luistonesto?
- näkee pirun hyvin
- micrat, yms on tosiaankin perseestä
- seuraavakin auto on jeep.
Tämä emännän palaute on henkilöltä joka on noin 150cm tumppi, ajanut vain automaatti mersulla ja automaatti gti golfilla. Tässä Jeepissä on kuulemma jotain selittämätöntä kivaa ja rauhallisuutta... Unohtamatta sitä, että säädöt jakkarasta löytyy myös tumpille.
Korjaukset kyrsii tottakai, mutta virta-avaimesta kääntäessä fiilis on kiva.. vaikka kutosella ajetaan.
Kokonaisuutena fiilis meillä molemmilla on positiivinen Jeepistä, vaikka parsia sitä tarttee välillä...
En muista milloin viimeksi olisin jäänyt vuoden aikana kahdesti hinuria odottamaan! Arvauksella vajaa 30v sitten, kerran...
Onko vanhan Jeepin ostajalla edessä unohtumaton seikkailu vai vähintään parin vuoden maksuhelvetti korjaamolle tai paali, ei voi kukaan selväjärkinen etukäteen kertoa. Nää on yksilöitä ja omalta kantiltaan seikkailua tuovia.
ÄÄrettömän mukavia autoja ajella, varaosiltaan hinnat ok ja nipussa pysyy kohtuu halvalla jos oma monttu löytyy... meiltä ei.
Jeep vaatii TE-henkeä ja olenkin huomannut tämän merkin ympärillä olevilla ihmisillä sellaista löytyvän. Foorumilta löytyy neuvoa ja jos ei pysty tai kykene, joku tietää jonkun, josta apua saa! Tästä pidän / pidämme.
Jeep on harrastus, sosiaalinen ympäristö...: Auto, mikä kerää sääliviä tai kateellisia katseita, riippuen siitä missä seisoo.. edes hetken?
Minulle on tullut sellainen kuva tästä Jeeppi-porusta, että se edustaa samaa koulukuntaa kuten vannoutunut MB porukka, josta tietoa olen aiemmin ammentanut silloisen kulkineen tarpeeseen hyvin paljon.
Tällä kaikella yllä olevalla tahdon sanoa lyhyesti tämän: KIITOS kaikesta informaatiosta, jota täältä olen löytänyt ja mitä tulen tulevaisuudessakin varmasti kaivamaan, sekä kyselemään!
Samalla merkillä jatketaan...
Minun ja vaimon puolesta ( J&J)
