www.fjdc.org

Tervehdys !

Uutena Jeepi-harrastajana kysyisin seuraavaa;

-Mitä varaosia olisi hyvä olla mukana, kun lähden vm -76 Wagoneerilla (manuaali, 258 cid) Karjalan Kannakselle pitkäksi viikonlopuksi. Ajokilometreja tulee yhteensä ehkä n. 500 -600 ja ne ajetaan maanteillä. Autolla olen ajellut nyt kesän aikana n. 1000 km ilman ongelmia. Siinä on uudet akut. Polttoaineenkulutus on ollut maantieajossa n. 14ltr/100km. Mootori lähtee hyvin käyntiin ja tyhjäkäynti on tasainen. Pientä naputusta kuuluu joltakin venttiililtä.

Itse olen ajatellut ottaa mukaan seuraavat:
- jarrunestettä, moottoriöljyä, jäähdytinnestettä
- ohj.tehost. ja laturin hihna
- sytystulppa ja -johto
- virranjakajan kansi ja pyöriä
- bensapumppu ja suodatin
- bensaletkua
- laturi

Mitä muuta kannattaisi olla mukana ?. Ovatko pyörän laakerit kestäviä ?.

t. Jari

Mulla kuuluu peltisellä bensatankilla oleviin harrasteleluihin vakiovarustukseen pieni pala mäntysuopasaippuaa. Jos syystä tai toisesta bensatankki alkaa vuotaa niin tuolla saa väliaikaisesti paikattua vuodon hieromalla sitä vuotokohtaan (kovettuu ja sulkee reiän, pysyy noin 100km jonka jälkeen uusi käsittely - älä kysy kuinka tiedän...).

Mikäli sulla ei ole oikeankokoista vararengasta niin korjaussetti/paikkapullo mukaan.

Nippusiteitä/ilmastointiteippiä/klemmareita/silikonitiivistettä. näillä saa tehtyä ihmeitä vaikeammissa paikoissa.

Työkaluja (määrä riippunee tarjolla olevasta tilasta, ainakin lenkkisarja, X-avain vanteiden muttereihin, hylsysarja ja ruuvarit sekä kunnon pihdit (esim knipex cobra) helpottaa elämää)

Kävin AMC:n kasitekniikalla varustetulla Hornetilla Irlannissa pari kesää sitten, mukana: laturinhihna, vesipumppu ja bensapumppu. kaikki nesteet, filtterit, letkut ja klemmarit kävin läpi ennen reissua joten turha niistä on stressata - saatavuus on hyvä bensiksillä. Oikeastaan ainut mitä kannoin mukana oli ATF:ää, mutta sulla on näemmä manuaali niin sitä tuskin tarvitset.

Pitemmällä reissulla on tärkeää että auton jäähdytys toimii hyvin. Jos lämmöt on punarajoilla jo lähiajeluissa niin ko. autolla ei kannata lähteä pitemmälle ennenkä syyläri/flekti/jne on kunnossa. Niin ja varakannu bensaa pelastaa niin metsässä kuin Lontoon 8 kaistaisen M-kehätien kyljestäkin (kun innostuu poistuttamaan wanhusta liikenteen mukana...)

Lopuksi sanon vielä että ajettavaksi nämä on kaikki tehty, eli ihan turhaa stressata liikaa noinkin lyhyttä pätkää Autot tykkää kun niillä ajellaan.

Ehkäpä tärkein tuosta puuttuu, eli kardaanin ristikon pitäisin aina mukana. Jokin niistä saattaa antautua etenkin tuollaisella maantieturneella, mutta saattaa myös kiveen tms.. sattua ja saada kipeää. Vetarin ristikko vois olla myös mukana, jos ajetaan offia tai isommilla pyörillä. Tiivistesilikoonia, vaseliinia ja ehkäpä käsienpuhdistukseenkin jotain. Sekalaisia tuumapultteja ja räikkäliina.

Jos etuakselisto kunnossa kardaaneineen, niin tarvittaessahan kytketään neliveto päälle ja kuljetaan etuvetoisena, eli se korvaa vara "kardaaniristikon" mikä tosiaan tuossa autossa jakolaatikon päässä todennäköisesti helposti rikkoutuva malli.
On muuten aikamoinen pauke kun kardaani irtoaa kovassa vauhdissa, nimimerkillä 150km/h vauhtia ja kardaani perästä irti.
Seuraavat 1000 km etuvetoisena, ei olis pelkällä takatuuppari autolla onnistunu.

Ehdottomasti toiset etu ja taka vetoakselit kannattaa hankkia varalle ja matkaan.

Vetari on ehdottomasti helpompi vaihtaa maasto olosuhteissa kuin vetarin ristikko joiden vaihtaminen korjaamossakin vaatii välillä kunnon prässiä.
Maastossakin hajonneen vetarin vaihtaminen voi vaatia voimatoimia.

Kulmassa olen vasta yhden vetarin saannut hajalle ja siinä katkesi ja vääntyi ristikon lenkit niin että ei ilman katkaisulaikkaa saanut vetria pois.

t. Ismo Ämmä

laiskuri kirjoitti:Jos etuakselisto kunnossa kardaaneineen, niin tarvittaessahan kytketään neliveto päälle ja kuljetaan etuvetoisena, eli se korvaa vara "kardaaniristikon" mikä tosiaan tuossa autossa jakolaatikon päässä todennäköisesti helposti rikkoutuva malli.
On muuten aikamoinen pauke kun kardaani irtoaa kovassa vauhdissa, nimimerkillä 150km/h vauhtia ja kardaani perästä irti.
Seuraavat 1000 km etuvetoisena, ei olis pelkällä takatuuppari autolla onnistunu.

Kardaanin ristikko on niin helppo vaihtaa maastossakin ja kevyt, sekä halpa osa kuljettaa mukana. Muutoinkin hyvä olla aina yksi varalla. Sopiva tuurna ja pikkuleka työkaluiksi. Paljon mukavampi jatkaa matkaa nelivetoisella autolla. Vetarin ristikko nyt on työläämpi ja tuollaisella tievoittoisella turneella tuskin pettää, jos lähtiessä tarkastaa kunnon.
Räikkäliina ja hinausköysi saattaa pelastaa auton kotimaahan, jos vaikka jousi katkeaa, koneenkorvake pettää tms..

etteikai te nyt MAANTIEAJOON ota mukaan ristikoita ja vetareita..? väittäsin että parempi vaihtoehto olis nivelten rasvaus ennen pitempiä reissuja. Son eri juttu kokonaan jos on tarkotus mennä mettään auto hajottamaan...

A-V kirjoitti:etteikai te nyt MAANTIEAJOON ota mukaan ristikoita ja vetareita..? väittäsin että parempi vaihtoehto olis nivelten rasvaus ennen pitempiä reissuja. Son eri juttu kokonaan jos on tarkotus mennä mettään auto hajottamaan...

Ymmärsin aloituksesta, että "pitkäksi viikonlopuksi Karjalan kannakselle" Ei kai nyt sentään Jeepillä voi ihan tyypillisiä karjalan kyläteitä vältellä.

Toki jos kylätie näyttää samalta kun ryssälandiassa pikatiet niin..

Kiitoksia kaikille neuvoista ja vinkeistä !. Varaosia tuli hankittua, mutta reissu jäi vielä odottamaan ensi kevättä. Wagoneer saa kyllä joitain testikilometrejä tässä talven aikana. Vielä on kaikki mennyt hyvin, käyntiin on lähtenyt ongelmitta ja lämpöäkin on kabiinissa riittänyt aina -15 asteen lukemissakin. Neliveto on kytkettynä ja ainoastaan pieni ajoittainen "pauke" etupäässä kertoo jostain, ehkä tulevasta ongelmasta.
- On se ihme peli

Hyvää joulua kaikille ja menestystä vuodelle 2013.

t. Wagoneer -77 ja kuski