www.fjdc.org

Yritin offipalstalla kysellä samaa, mutta ei oiken menny perille. Siis. Onko eroa maastokelepoisuures (esim. joustot) jos vaihdan korotuspalikat korottaviin jousiin. 3" korkialla olis tarkootus olla. Kummiina 31:set. Onko kellään kokemuksia diisselin kans 31:t alla. Riittääkö vakio "ratastus" vai pitääkö vaihtaa, 1: 4.10:hin? (Vai pitääkö vaihtaa moottori 4,0L:han? Heh heh!)

Terve Bussikuski!

Palikoilla kun korotat niin joustot ei lisäänny vaan kori nousee ylöspäin ja näin saat alle pyörimään hieman isompaa pyörää.

Jousilla kun taas korotat niin jostot lisääntyvät ja saat alle tuoreemmat ja notkeammat jouset.
Suosittelen jälkimmäistä, varsinkin jos metsässä meinaat ajaa.

t.Ismo Ämmä

Kannattaa myös muistaa että palikoilla korotettaesa noihin lehtijousiin kohdistuu akselin kohdalle kovempi vääntö aina kun oikoo nilkkaa. Saattaapi tehdä hallaa jousille...

ImacInnes kirjoitti:Terve Bussikuski!

Palikoilla kun korotat niin joustot ei lisäänny vaan kori nousee ylöspäin ja näin saat alle pyörimään hieman isompaa pyörää.

Jousilla kun taas korotat niin joustot lisääntyvät ja saat alle tuoreemmat ja notkeammat jouset.
Suosittelen jälkimmäistä, varsinkin jos metsässä meinaat ajaa.

t.Ismo Ämmä

Nyt kun vielä selität mihin (Älytön)väitteesi perustuu.
MINUN mielipiteeni on että etupään kierrejousille on oikeastaan se ja sama nostaako palikoilla vai jousta vaihtamalla, paitsi että palikoilla säilyttää tehtaan suunnittelijan ajatuksen jousen liikkeestä eli pysyy paremmin tiellä. jousten jatkajat joutuvat yleensä kuitenkin rajoittamaan joustoliikkeitä pohjaanlyöntikumia jatkamalla/siirtämällä.
Etupään tosiasiallinen jouston rajoittaja on iskari! Ja rankemmissa nostoissa alatukivarsi ja sikanostoissa tukivarsien pituus.
Takapään (ja yleensäkin)lehtijousilla jousto on parhaimmillaan(lue; maksimissa) silloin kun jousi on normaalikuormituksessa lähes suora. Tuolloin liikket molempiin suuntiin ovat helpoimmat. Joustoliikkeen rajoittavana tekijänä on taaskin iskunvaimentaja ja yllätys yllätys, riipukkeen pituus, joka määrittää paljonko pakka voi kaareutua sisään tai ulos.

Ja aina muistakaa, korkeus ei ole itseisarvo. Päin vastoin, korkea kaatuu helpommin.
Jos korkeus olisi edes jossain määrin tärkeää niin miksi aito hummeri on niin litteä?

Nykyinen (älytön) tyyli nostaa ajokkeja jousilla korkeuksiin on pelkästään (typerä)muoti ilmiö. Oikea tapa parantaa maasto-ominaisuuksia on asentaa alle riittävän isot nakit ja jos mahdollista, porttaali akselit. ja jos ne maxinakit ei mahdu pyörimään, kaivetaan esiin rälläkkä, ei korotuspalikoita tai U-kirjaimeksi taottuja, toimimattomia lehtijousia!

Ahh miten rentouttavaa onkaan sohaista muurhaispesää.

M Arkku

kmarkkuvv kirjoitti:

ImacInnes kirjoitti:Terve Bussikuski!

Palikoilla kun korotat niin joustot ei lisäänny vaan kori nousee ylöspäin ja näin saat alle pyörimään hieman isompaa pyörää.

Jousilla kun taas korotat niin joustot lisääntyvät ja saat alle tuoreemmat ja notkeammat jouset.
Suosittelen jälkimmäistä, varsinkin jos metsässä meinaat ajaa.

t.Ismo Ämmä

Nyt kun vielä selität mihin (Älytön)väitteesi perustuu.
MINUN mielipiteeni on että etupään kierrejousille on oikeastaan se ja sama nostaako palikoilla vai jousta vaihtamalla, paitsi että palikoilla säilyttää tehtaan suunnittelijan ajatuksen jousen liikkeestä eli pysyy paremmin tiellä. jousten jatkajat joutuvat yleensä kuitenkin rajoittamaan joustoliikkeitä pohjaanlyöntikumia jatkamalla/siirtämällä.
Etupään tosiasiallinen jouston rajoittaja on iskari! Ja rankemmissa nostoissa alatukivarsi ja sikanostoissa tukivarsien pituus.
Takapään (ja yleensäkin)lehtijousilla jousto on parhaimmillaan(lue; maksimissa) silloin kun jousi on normaalikuormituksessa lähes suora. Tuolloin liikket molempiin suuntiin ovat helpoimmat. Joustoliikkeen rajoittavana tekijänä on taaskin iskunvaimentaja ja yllätys yllätys, riipukkeen pituus, joka määrittää paljonko pakka voi kaareutua sisään tai ulos.

Ja aina muistakaa, korkeus ei ole itseisarvo. Päin vastoin, korkea kaatuu helpommin.
Jos korkeus olisi edes jossain määrin tärkeää niin miksi aito hummeri on niin litteä?

Nykyinen (älytön) tyyli nostaa ajokkeja jousilla korkeuksiin on pelkästään (typerä)muoti ilmiö. Oikea tapa parantaa maasto-ominaisuuksia on asentaa alle riittävän isot nakit ja jos mahdollista, porttaali akselit. ja jos ne maxinakit ei mahdu pyörimään, kaivetaan esiin rälläkkä, ei korotuspalikoita tai U-kirjaimeksi taottuja, toimimattomia lehtijousia!

Ahh miten rentouttavaa onkaan sohaista muurhaispesää.

M Arkku

Terve Markku!
Hienoa että osallistut keskusteluun ja tuot mielipiteitäsi julki.

Sehän oli vain minun "älytön" mielipide ja sinun oli kovasti pidemmälle ajateltu joten sinun kuulostaa oikeammalta.

Muurahaispesä, missä???

t.Ismo Ämmä

kmarkkuvv kirjoitti:
Ahh miten rentouttavaa onkaan sohaista muurhaispesää.

M Arkku

ÖÖ.. Sohaisinko liian kovasti vai miksi tämä tyrehtyi?

Etukäteen jo nautin tulevasta väittelystä mutta tähänkö tämä sitten juuttui!

M Arkku

Pitkät (sopivan) vieterit, portaalit ja kunnon kumit!
Vieterit sopivan vetreet ja jäykät suhteutettuna kotelon painoon.
Painoipisteen ja suhteen oltava optimaalinen suhteessa käyttötarkoitukseen.
Iskunvaimennuksen tärkeyttä ei sovi unohtaa...
Kaikenmualiman paloilla ja haloilla ja jääkiekoilla kikkailu ajoneuvon tasonsäädössä on köyhien hommaa... (joihin itsekin lukeudun)

28CRDKJ kirjoitti: Kaikenmualiman paloilla ja haloilla ja jääkiekoilla kikkailu ajoneuvon tasonsäädössä on köyhien hommaa... (joihin itsekin lukeudun)

Köyhien ja pöhköjen, itseään turhaan työllistävien hommista älyttömintä on juurikin niitten jääkiekkojen sovittelu korin ja rungon väliin. Siten saadaan painopistettä ylemmäs vaikka korin heilahdusakseli ei nouse
-> kaatuu vieläkin helpommin kaarteessa. (ja kivikossa)

Jos taasen sen palikkakasan virittää akselin ja rungon väliin (jousiin) niin nousee sekä painopiste ja heilahdusakseli jolloin kaarreominaisuudet ei juurikaan tuhoudu, kivikossa kylläkin kaatuu lähes yhtä helposti kuin rungoltakorotettu.


M Arkku

Nyt pitää lisätä oma panos tähän kskusteluun tarkentavan kysymyksen ja omien mielipiteitten voimalla.

Olenko ymmärtänyt väärin jos luulen että cherossa ei ole runkoa?
Eli silloin niitä kiekkoja ei ainakaan kopan ja rungon väliin oltu laittamassa kun auto on unibody eli itsekantavallakorilla.

Palikat taasen takana jousen ja akselin välissä suurentaa huomattavasti voimaa jolla akseli vääntää lehtijousia.
Jolloin jonkinlaista tukivarsi hässäkkää olisi suositeltavaa rakentaa.
Ja kuten sanottua pidemmät iskarit ja iskarin alakiinnityksen nosto ylemmäksi olisi asiallisia muutoksia. Vaatii pidempiä jarruletkuja.

Edessähän se sitten kuten yllä mainittua on melkein sama laittaakko jousenväliin palikkaa koska sisäänjoustoa joutuu kuitenkin rajoittamaan.
Tukivarrethan on vakiona ihme peltihimmelit ja jos ittelle chero tai uudempi wrangleri tulis niin ehdottomasti vaihtaisin alle semmoisen korotussetin jossa jämäkämmät ja säädettävät varret.
Pidemmät iskarit ja jarruletkut myös eteenkin.

Offipalstahan nykyään on puolillaan rakenteleu topiceja xjiistä joista voi vakoilla mallia.
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29897
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=43307
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=33160
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=42682

semmosia mietteitä tälle päivää

Rainerii kirjoitti:Olenko ymmärtänyt väärin jos luulen että cherossa ei ole runkoa?
Eli silloin niitä kiekkoja ei ainakaan kopan ja rungon väliin oltu laittamassa kun auto on unibody eli itsekantavallakorilla.

Palikat taasen takana jousen ja akselin välissä suurentaa huomattavasti voimaa jolla akseli vääntää lehtijousia.

Ei, ei ole syytä epäillä että olisit väärässä epäillessäsi ymmärtäneesi että cherossa ei ole runkoa, mutta et kyllä ole aivan täysin oikeassakaan.
XJ.ssä ei ole runkoa mutta edellisessä versiossa on.

Mutta tuo rungonvälipalikka vaan nyt oli sellainen yleistetty purkaus tällaisena entisenä sj410 tyyppinä sitäkin asiaa ihmetelleeltä maalikolta joka on yrittänyt perehtyä ajoneuvojen ajodynamiikkaan ja erilaisten pyöränripustusten ilmiöihin.

M Arkku