sili kirjoitti:päivitetääs koska ilmiö ei ota häipyäkseen..
Aurauskulma oli niin rajusti harottava että renkaat alkoivat kulua hurjaa vauhtia ja menokin oli vähän niinkuin käärmeellä tms.
Alatukivarret ovat nyt säädettävät, Rough countryn järeät ja jäykät! Parissa eri säädössä kokeiltu, ei mrkittävää parannusta.
Panhardi on myös säädettävä, JKS:n ja akseli säädetty keskelle.
OMEn iskarit.
Nivelissä EI ole väljää vaikka kuinka vääntelisi ja kuka tahansa.
Ohjausiskareita tuplat ja siksi pysyy tiellä wobblatessakin, kuinka kauan kestävät sitten...
Olen jo monta kertaa todennut ja totean sitä edelleen, että XJ:n ohjaus ei woblaa edes isoilla renkailla jos kaikki on kunnossa. Toki jollain yli 35" renkailla tai muuten raskailla kumeilla näin voi tehdä, mutta siinä vaiheessa voi sitten jo osin syyttää pientä etuakselia, joka ei vain enää toimi isoilla kumeilla, ja myös kori alkaa vaatia reiluja vahvistuksia silloin. DW:stä on niin paljon juttua monilla jenkkilän foorumeillakin että kun kaikki on kunnossa niin ei se ravista edes isoilla renkailla. Ohjausiskari tai tuplaiskari EI ole korjaus, se on vain ensiapua. Omat kokemukset tukee tätä vahvasti.
Taisin joskus tuolla aiemmin todeta, mullakin woblasi joskus 31" renkaillajo, vaikka oli säädettävät panhardit, ala- ja ylätukivarret, yms.,, oli upouusi ohjausiskari jne.. Oli vain säädöt vituillaan. Isommalla korotuksella, 35" renkailla ilman ohjausiskaria en saanut autoa ravistamaan kertaakaan, en niin missään tilanteessa enkä nopeudessa. Nyt on ZJ:ssä pientä woblauksen häivää kun on 32 x 11.50 renkaat alla, mutta siellä on selkeästi väljää siellä sun täällä ja orkkis tukivarret alla. Sen saa varmasti pois kun vaihdan tarvittavat osat ja säätää kulmat kunnolla.
XJ:n etupää ei ole erityisen jäykkä, jos on isompaa rengastusta alla niin jonkinlainen tuenta jo siltä osin on tarpeen. Koriaisat pääsee elämään kun panhardi työntää kuopassa toista puolta sivuun, simpukan tuenta on riittämätön, siltä kohden kori elää. Tarvitsee vahvistuksen mielellään niin sisä- kuin ulkopuolelle. Jos on vain alatukivarret vaihdettu ja ylhäällä on alkuperäiset rimpulat niin ne vääntyy ja elää niin paljon että voi aiheuttaa woblausta. Samoin casterin säätö on helmpompaa kun on sekä alhaalla- että ylhäällä säädettävät tukivarret. Akselilla olevat ylätukivarren puslat on usein aika huonossa hapessa vähänkin enemmän ajetuissa ja/tai vanhemmissa. Enemmän orotetussa joko pitkien tukivarsien hommaaminen tai drop bracketit on oikeastaan ainoa keino saada ajettavuus ja alustan toiminta säädylliseksi. Yli 100mm:n korotuksissa väittäisin että ovat liki pakolliset jos meinaa touhuun saada jotain järkeä.
Panhardin pitää olla "double shear"- typpinen, ja Jerkan mainitsema panhardin kiinnikkeestä oik.puol. koriaisaan menevä tukitanko ei todellakaan ole huono idea. Jäykistää kummasti sitä aluetta. Alkuperäisen tyyppinen panhard jossa on raidetangonpää-yksi- pultti- suoraan- ylös ei ole hyvä. Se elää aivan liikaa, ja myös sen kiinnitysreikä voi kulua väljäksi vaikka onkin kartio. Samoin alkuperäinen panhardin kiinnike on heikohko, ja etuakselilla oleva panhardin kiinnike on ohutta tavaraa -> kuluu usein ovaalin malliseksi ja elää sieltä. Jälkimarkkinaversiotkin korin puolen kiinnikkeestä voi elää, koska kiinnitys koriin ei ole "suora", pultit pääsee pikkuhiljaa löystymään. Parhaiten pysyy paikallaan kun hitsaa muutamalla pisteellä kiinni.
Alkuperäisen ohjauksen tyyppi on huono, jo se itsessään aiheuttaa ongelmia kun auraus muuttuu joustoliikkeen mukana. Korotetussa autossa ongelma vain pahenee. Suora raidentanko eturenkaiden välille ja oik.puol. raidetangon päässä kiinnitys välivarrelle, niin saa cross- over ohjauksen joka toimii paljon paremmin.
Harituksen puolelle ei varmasti kannata säätää, vaan auraus joko nollaan tai ihan hitusen aurausta. Caster- kulma kannattaa katsoa, matalahkoissa korotuksissa caster- ja pinionikulman saa aika hyvin vielä kohdilleen ilman että tarttisi napoja kääntää. Ei optimiksi, mutta kelvolliseksi.
Enää jää oikeastaan vain renkaiden ja vanteiden vaihto.
En odotakaan että joku kertoisi "sen syyn" koska en usko enää minkään yksiselitteisen syyn löytymiseen...
Tuleeko jollain ajatusta siitä ilmiöstä että alkoi mielestäni ilmenemään vasta kovemmilla nopeuksilla kun alatukivarsien vaihto kasvatti casteria?
Renkaiden ja vanteiden tasapaino on yllättävän tärkeässä roolissa, mutta jos ovat kohtalaisen hyvin tasapainossa niin ei sen pitäisi vaikuttaa. Kunnolliset ja ehjät etuiskarit on syytä olla ettei renkaat pääse pompottamaan. Rengaspaineita kandee kattoa, mulla ainakin ZJ:ssä woblauksen tynkä ilmenee paljon helpommin matalilla kuin korkeilla paineilla, kun runko elää löysänä enemmän.
Caster vaikuttaa eniten ohjauksen palautukseen ja "tahmeuteen", kannattaa tähdätä kohtuulähelle tehtaan arvoja ainakin omien kokemusten perusteella. Toisaalta selviää vain kokeilemalla mikä vaikuttaa hyvältä ajossa ja tuntuu että ei woblaa.
Olettaisin että nivelet on testattu niin että joku kääntämäsä rattia puolelta toiselle, itse kokeilet silloin kädellä kaikki läpi? Pienikin välys voi aiheuttaa tarpeeksi eloa alustassa että laukaisee woblauksen. Tosin jos ei välyksiä tunnu, niin sitten niitä ei ole
'98 ZJ 5.9 Limited, putkihelmat- ja puskurit, yms. härpäkettä
Omien kokemusten perusteella tärkeimpiä osia on kunnolliset säädettävät tukivarret - flex- jointit toisessa päässä ja kumi- tai uretaanipuslat toisessa, niin vähentää turhaa "elämistä" puslien osalta. Kunnon panhardi ja panhardin kiinnikkeet, mieluiten suhteellisen jäykillä puslilla.
