hymis kirjoitti:Olen aika ihmeissäni, kun olen muutamaa myynnissä olevaa Grand Cherokeeta kysellyt, ja kaikissa tuntuu olevan jotain vikaa... jokin kuumenee kovemmilla kierroksilla (se tosin oli sillä 3.1-koneella)...
hymis kirjoitti:Joo jokin hulluus iski minuunkin kun aloin katsella mahdollisia dieselmaastureita ja kriteereihini tuntui sopivan tämä Jeeppimalli.
----
Listoja olen jo netistä löytänytkin mutta mitäs arvon jeeppipalstalaiset sanovat että mitä pitää erityisesti tsekata tällaista 2.7CRD Grand Cherokeeta ostaessa?
hymis kirjoitti:Minä taas en koske bensahörppyihin pitkällä tikullakaan

eli jokainen tavallaan...
Jos mielit Jeeppiä hankkia, niin unohda dieselit; oikeasti. Jos et minua usko, niin kysy Jamantilta. Varsinkin 3.1 litranen on siis NIIN PASKA kone, eikä Mersunkaan D-koneista kovin hyvää kuulu. Muutoinkin WJ-korinen GC ei ole laadultaan mairitteleva, edellinen ZJ-malli on kaikkine vikoineenkin parempi. Mutta siis bensakone, jos Jeeppiä mielit!
Jos haluaa huolettomia kilsoja, niin sitten pitää hankkia aito (hehheh) citymaasturi, kuten CRV, RAV4, tms. ja hillojen riittäessä Toyotan Land Cruiser, joka onkin sitten jo "oikea" maasturi.
Omasta puolestani voin suositella perusteellisempaa miettimistä kahden asian osalta: 1) käyttötarkoitus ja 2) budjetti. Jos tarvitsee huoletonta käyttöautoa, jolla ei metsäautoteitä kummemmille mene, niin ei tarvinne edes citymaasturia. Omalla Passatilla on menty paikkoihin, joihin arimmat eivät menisi edes CRV:llä. Jos haluaa harrastaa off-roadia kilvitetyllä autolla, niin Jeepin Cherokee (XJ), Grand Cherokee (ZJ) ja Wrangler (TJ) -mallit tarjoavat rakentelumahdollisuuksia vaikka miten; osia löytyy joka lähtöön. Edellisten välimaastoon voi sitten katsella japanilaisia erillisjousitettuja nelivetoja, joilla käyttökustannukset ovat kohtuulliset ja pääsee nauttimaan nelivedon eduista talviliukkailla.
Offroadiin ja Jeeppeihin sotkeentuvan on syytä hommata ensin autotalli - mieluiten lämmin ja oman kämpän läheltä - kasa hyviä työkaluja hitsauskoneesta ja kompurasta lähtien, vähintään yksi samalla tekniikalla oleva varaosa-auto, sekä perusteellinen sähköinen 1500 sivun korjauskäsikirja. Silloin levinneen paikan korjaaminen onnistuu kohtuu nopeasti, edullisesti ja vieläpä iloisesti, kun saa kokea onnistumista saadessaan vian itse korjattua. Aikaa siinä kyllä menee, mutta tämähän onkin harrastus eikä leipätyö.
No, jokainen tekee niin kuin tykkää ja sijoittaa niin paljon kuin lompakko, kalenteri ja vaimo/perhe (niillä keillä vielä on) antaa myöden.

Raha ja romut rauhottaa.